Kuukausileffa: September

                       

Täten alkakoon uusi projekti, jossa katson 12 kunkin kuukauden nimen sisältävää elokuvaa vuoden aikana. Syyskuun elokuvaksi valikoitui Woody Allenin vuoden 1987 ’September’, jossa on ns. ensemble cast eli näyttelijäkaarti, jossa jokaisella on suurin piirtein saman verran aikaa valkokankaalla. Haikea, pidätelty, mutta samalla tunteikas ja tunnelmallinen elokuva. 

Ohjaaja: Woody Allen

Käsikirjoitus: Woody Allen

Näyttelijät: Mia Farrow, Denholm Elliott, Elaine Stritch, Jack Warden, Sam Waterston, Dianne Wiest

Lajityyppi: draama

Kesto: 1 t 22 min

Kesäkoti maalla, kuusi henkeä, jazzmusiikkia taustalla, syksy alkamassa ja kesän muistot polttamassa rintaa. Lasissa alkoholia löysyttämässä kielen kantoja, pinnan alla kyteviä tunteita ja tukahdutettuja haluja, jotka janoavat päästä ulos. Elokuva, jossa ei tapahdu paljoakaan, mutta vuoropuhelun kautta avautuu suurten tunteiden ja elämänkokemusten meri. Runollista eikä ihme, sillä elokuvan käsikirjoitus pohjautuu Anton Tšehovin Vanja-eno-näytelmään.

Lane (Farrow) on viettänyt kesää Vermontissa kesäkodissaan  yritettyään itsemurhaa. Hänen seuranaan on ollut paras ystävä Stephanie (Wiest), joka pakoilee aviomiestään. Paikalle saapuu myös Lanen äiti Diana (Stritch), entinen kuuluisa näyttelijätär fyysikkomiehensä ja Lanen isäpuolen Lloydin (Warden) kanssa. Lane on läheinen naapureidensa kanssa: Peterin (Waterston), aloittelevan kirjailijan ja Howardin (Elliott), ranskankielen opettajan, joka on rakastunut Laneen, mutta Lane on rakastunut Peteriin. Kaiken lisäksi Peter on täysin hullaantunut Stephanieen.

Yhteisen illanvieton ja seuraavan aamun tapahtumat paljastavat totuuksia jokaisen hahmon osalta. Rakkaudentunnustuksia esitetään ja syy Lanen mielenterveysongelmien taustalla selviää: Lane ei olekaan ampunut väkivaltaista isäpuoltaan vaikka väitti niin oikeudenkäynnissä vaan oikea syyllinen onkin hänen äitinsä. Pettymyksiä on tiedossa monelle osapuolelle, mutta Lane ja Diana saavat puhdistettua ilmaa väliltään. 

Rakastan tällaisia elokuvia, joissa on pitkiä ottoja ja paljon puhetta. Allenin elokuvakatalogissa on muitakin samankaltaisia teoksia ja muilta tekijöiltä tulee mieleen esimerkiksi Lawrence Kasdanin ohjaama ’Sisärengas’ -elokuva ja television puolelta ’Succession’ -sarja, joka edustaa samanlaista runsaan dialogin ja pitkien otosten tyyliä jopa niin pitkälle vietynä, että katsoja meinaa pudota kärryiltä ja on pyörällä päästään. 

’September’ on siinä mielessä tyypillistä Woody Allenia, että edellä mainitun dialogin paljouden lisäksi mukana on hänen vakionäyttelijöitään kuten ex-puoliso Mia Farrow ja Dianne Wiest. Koska Allen ei itse kuitenkaan ole mukana näyttelijänä elokuvassa siitä puuttuu hektinen sekoiluenergia ja ’September’ on yllättävän hillitty. 

Käsikirjoittaja-ohjaaja Allenin ura kattaa seitsemän vuosikymmentä ja sisältää huikeita elokuvia. ’September’ ei kuulu loisteliaimpiin töihin, mutta jokin sen intiimissä ja vähäeleisessä otteessa viehättää. Elokuva näyttää kesän helteistä huumaantuneiden, mutta syksyn tullen järkevöityneiden hahmojen tunteiden myllerryksen hienovaraisesti ja samaistuttavasti. 

Näyttelijät ovat huippuluokkaa niin kuin ensemblessa pitää ollakin. Erityisesti dominoivaa ja elämäänsä yhteen summaavaa äitiä näyttelevä Elaine Stritch ja aina yhtä herkkä Dianne Wiest hurmaavat. Oli hauska nähdä Sam Waterston nuorempana draamanäyttelijänä, koska itselleni hän on tutumpi muun muassa Grace and Frankie -sarjasta, joka on enemmän komediallinen kokonaisuus. 

’September’ on suhteellisen lyhyt kestoltaan (alle puolitoista tuntia), mutta oikeastaan tiiviys on sille vain hyväksi. Elokuva oli juuri sopiva aloitus kuukausileffaprojektilleni!

                                 ⭐️⭐️⭐️⭐️

                            Kuvat: imdb.com

             Tiedot: imdb.com ja en.m.wikipedia.org