Boiling Point (2021)

                         

Ei syyttä suotta ole turhaan hehkutettu tätä Yle Areenasta löytyvää, hektisestä ravintolaillasta kertovaa brittielokuvaa ’Boiling Point’. Elokuva sai jatkoa viisiosaisen sarjan myötä, joka löytyy myös Areenasta.

Ohjaus: Philip Barantini

Käsikirjoitus: Philip Barantini, James Cummings

Näyttelijät: Stephen Graham, Vinette Robinson, Ray Panthaki

Lajityyppi: draama

Kesto: 1 t 32 min

Elokuvan dokumentaarinen tyyli  on nappivalinta ja mahdollistuu mestarillisen yhden oton ansiosta. Kamera seuraa herkeämättä ilman erillisiä leikattuja kohtauksia lontoolaisen ravintolan tapahtumia yhtenä perjantai-iltana ennen joulua. Keittiömestari Andy Jones saapuu töihin ravintolaansa Jones & Sons samalla kun paikalla on  terveystarkastaja. Tämä tiputtaa ravintolan luokituksen viidestä kolmeen johtuen etenkin Andyn puutteellisesti täyttämistä lomakkeista. 

Ylibuukatussa ravintolassa on paikalla tietysti jokseenkin hankalia ja erityisiä tarpeita omaavia asiakkaita kuten pröystäilevä, ylimielinen perhe, yksilöllistä palvelua kiristävät influensserit, yllätysvieraana saapuva julkkiskokki Alistair Skye yhdessä ravintolakriitikon kanssa sekä pariskunta, jonka naispuolisella jäsenellä on vakava pähkinäallergia. Lisäksi henkilökunnalla on omia ongelmiaan, jotka vaikuttavat työntekoon. 

Niin kuin arvata saattaa ei ilta suju ongelmitta ja elokuvan nimen mukaisesti tilanne eskaloituu kuehumispisteeseen saakka. Loppu jättää auki mitä Andylle ja ravintolalle käy, mutta katsojien onneksi tarina on saanut jatkoa samannimisen sarjan myötä. 

Elokuva pohjautuu lyhytelokuvaan vuodelta 2019, joka on saman ohjaajan ja käsikirjoittajan käsialaa. Onneksi he halusivat ja pystyivät tekemään aiheesta pitkän elokuvan, sillä tarina on loistava. 

Boiling Point on viiden tähden viihdettä, jonka kaikki osa-alueet ovat onnistuneet. Käsikirjoitus on vahva ja monipuolisen tunneskaalan sisältävä. Henkilökunnan väliset ristiriidat ja etenkin Andyn pikkuhiljaa katsojalle avautuvat ongelmat päihteiden ja tuoreen eron suhteen luovat otteessaan pitävän kokonaisuuden. Tärkein elementti on aiemmin mainitsemani kuvaus eli puolitoista tuntinen elokuva on kuvattu alusta loppuun yhdellä otolla. Mietin kuinka monta kertaa kokonaisuus on kuvattu ja vastaus tähän on kolme. Koronapandemia kutisti aiemmin suunnitellut kahdeksan kertaa alle puoleen ja lopulta kolmas versio oli se mitä käytettiin. Huikeaa ja vaativaa elokuvantekemistä!

Näyttelijät ovat kautta linjan taitavia ja heidät on vaivatonta kuvitella oikeiksi hahmoiksi. On nautinnollista katsella elokuvaa, jonka näyttelijäntyö onnistuu rakentamaan täydellisen illuusion ravintolamaailmasta ja sen haasteista. Toki pääosaa esittävä Stephen Graham loistaa alati tekemisiään ja olemistaan anteeksi pyytelevänä keittiömestarina, jonka elämä on totaalisen solmussa. Graham on työteliäs näyttelijä, joka on tuttu muun muassa tv-sarjasta Boardwalk Empire ja lukuisista elokuvista kuten Rocketman ja Pirates of the Caribbean -saagan osista neljä ja viisi. 

Ravintolamaailma tuntuu olevan tällä hetkellä suosittu aihe jos miettii vaikkapa amerikkalaisen The Bear -sarjan suosiota. Se on voittanut lukuisia Golden Globes-palkintoja ja etenkin sarjan päätähti Jeremy Allen White, joka muistuttaa nuorta Dustin Hoffmania, on saanut valtavan määrän erinäisiä tunnustuksia. Boiling Point on ollut etunenässä viitoittamassa tietä ja elokuva lupailee suuria odotuksia sarjalta, jota alan katsoa enemmän kuin mielelläni.

                                  ⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️

         Kuvat ja tiedot: imdb.com ja wikipedia.org