Georgia Rule (2007)

                      

Jane Fonda, Felicity Hoffman ja Lindsay Lohan yhdistävät voimansa Pretty Woman- ohjaajan Garry Marshallin draamakomediassa, jossa kolmen sukupolven naiset opettelevat tulemaan toimeen keskenään rehellisyyden ja anteeksiannon nimissä.

Ohjaus: Garry Marshall

Käsikirjoitus: Mark Andrus

Näyttelijät: Jane Fonda, Lindsay Lohan, Felicity Hoffman

Lajityyppi: draamakomedia

Kesto: 1 t 53 min

Onko vuoden 2007 toiseksi huonoimmaksi elokuvaksi arvioitu Georgia Rule oikeasti niin surkea? Tästä lähtökohdasta aloitin Netflixin tarjonnasta löytyvän elokuvan katselun. Yllätyin miten erikoinen kokemus Georgia Rule on. Periaatteessa kaikki palaset ovat kohdallaan ohjaajaa ja näyttelijöitä myöden, mutta selvästi heikoin lenkki on vinksahtanut käsikirjoitus. 

Rachel Wilcox on teini-ikäinen kapinallinen, joka uhmaa äitinsä Lilyn sääntöjä ja joutuu lopulta Idahoon saakka äidinäitinsä Georgian hoiviin. Mummolla on omat ohjeistuksensa, joita kutsutaan elokuvan nimen mukaisesti Georgian säännöiksi. Yksi säännöistä on se, että jos hänen luonaan aikoo asua pitää käydä töissä. Rachel löytää paikan eläinlääkärin vastaanottoapulaisena ja ystävystyy samalla komean, mutta kovia kokeneen lääkärin Simon Wardin kanssa. Tämän vanhemman miehen lisäksi Rachel tutustuu nuoreen uskovaiseen Harlaniin ja sotkee samalla tämän seurustelukuviot.  

Rachel osoittautuu aikamoiseksi miesten liehittelijäksi ja ikäisekseen yliseksuaaliseksi minkä syy selviää myöhemmin: hän on joutunut isäpuolensa hyväksikäyttämäksi. Rachel kertoo asiasta Simonille, joka taas ilmoittaa kuulemastaan Georgialle. Lopulta myös järkyttynyt äiti Lily saa tietää uutisen, mutta katsojaa sekoitetaan sillä kertooko Rachel totuuden vai ei.

Tuo armoitettu draamakomedioiden tekijä Garry Marshall, joka tunnetaan muun muassa elokuvista Morsian karkuteillä, Prinsessapäiväkirjat 1 ja 2 ja Omaa luokkaansa, ei osu tällä kertaa kultasuoneen. Suorastaan hämmennyin, että Georgia Rule on Marshallin elokuva, sillä sen juonenkäänteet tuntuvat erikoisilta ja yllättävän rohkeilta. Toisaalta ohjaaja olisi alunperin tehnyt Pretty Womanistakin huomattavasti rankemman version kuin mitä siitä tuli, joten ehkä hän on siirtänyt ideansa Georgia Ruleen. 

Käsikirjoituksesta on vastannut Mark Andrus, jonka uran huipentuma on James L. Brooksin kanssa yhdessä käsikirjoittama Elämä on ihanaa (alkup. As Good As It Gets) vuodelta 1997. On mainittava tässä kohtaa hieman ristiriitainen seikka, sillä Georgia Rule voitti PRISM-palkinnon parhaasta elokuvasta vuonna 2008 ja toisaalta on tiedossa tuo vuoden 2007 toiseksi huonoimman elokuvan titteli. Tästä pitänee päätellä, että elokuva jakaa melkoisesti katsojiensa mielipiteet.

Lindsay Lohan esittää elokuvan päähahmoa Racheliä nuoren naisen innokkaalla energialla ja on mukava nähdä hänet vielä naturellina eli ilman myöhemmin tehtyjä kauneusoperaatioita. Lohan taitaa hyvin komediagenren vaikka oli tässäkin elokuvassa vasta 20-vuotias. Jane Fonda oli jo lopettanut näyttelemisen, mutta palasi kuvioihin vuonna 2005 elokuvalla Anoppi on pahin. Georgia Rule oli vuorossa seuraavana ja Fonda tekee parhaansa sillä materiaalilla mitä on saanut, sillä kyllä Fondasta kuitenkin paistaa vankka osaaminen huonommallakin käsikirjoituksella. Felicity Huffman on kolmikosta epäuskottavin ja hänen hahmonsa onnistuu vain ärsyttämään. 

Georgia Rule ei naurata ja tuo hyvää mieltä vaan pikemminkin hämmentää ja vaivaannuttaa. Ristiriitaisen vastaanoton saaneena elokuvana jopa suosittelen katsomaan leffan ihan vain siitä mielenkiinnosta kuuluuko Georgia Rulesta tykkääjiin vai ei.

                                           ⭐️⭐️

          Kuvat ja tiedot: imdb.com ja wikipedia.org