Twisters (2024)

                       

Tänään saapui leffateattereihin Twisters, itsenäinen ”jatko-osa” tai käytännössä uusintaversio vuoden 1996 hittileffasta Twister. Lopputulos on sellainen kuin odotin. Nimittäin yllätyksetön ja tylsä vanhan klassikon lämmittely, joka ei päihitä alkuperäistä. 

Ohjaus: Lee Isaac Chung

Käsikirjoitus: Mark L. Smith

Näyttelijät: Daisy Edgar-Jones, Glen Powell, Anthony Ramos

Lajityyppi: katastrofi

Kesto: 2 t 2 min

Lähes kolmekymmentä vuotta sitten sai ensi-iltansa yksi omista katastrofileffasuosikeistani, Twister, jonka erikoistehosteet ällistyttivät ja Helen Hunt ihastutti toimintasankarittarena erilaisessa roolissa kuin komediasarjassa Hulluna sinuun. 

Erikoista, että tätä ”jatko-osaa” saatiin odottaa näin kauan. Vasta vuonna 2020 oli idea uusintaversiosta ja seuraavana vuonna itse Helen Hunt oli ilmaissut halukkuutensa kirjoittaa ja ohjata jatko-osa Twisterille, mutta tämä idea torpattiin studion toimesta. Erittäin suuri sääli. Vuonna 2022 alkoi Twisters -elokuvan kehittely, jonka Lee Isaac Chung palkattiin ohjaamaan Mark L. Smithin käsikirjoituksen pohjalta ja Frank Marshall lähti mukaan tuottajaksi. 

Universal Picturesin ja Warner Bros. Picturesin tuottama Twisters esittelee uuden parivaljakon Kate Cooperin ja Tyler Owensin, jotka saavat seuraa kolmannesta pyörästä eli Katen ystävästä Javista. Kate on kokenut traumaattisen menetyksen kohdatessaan jättikokoisen tornadon ja Tyler taas on sometähti, ”tornadonkesyttäjä”, joka metsästää pyörremyrskyjä tehdäkseen niistä julkaisuja sosiaaliseen mediaan. Javi ottaa vuosien jälkeen yhteyttä Kateen pyytäen tätä auttamaan tornadojen kuvaamisessa mihin tämä suostuu yllättävän nopeasti. Käytännössä elokuvan juoni on identtinen alkuperäiselokuvan kanssa eli kaksi tiimiä on vastakkain jahtaamassa tornadoja ja selviytymässä hengissä niiden pyörityksestä.

Nykyaikaa leimaa aina vain uudet jatko-osat, esiosat, spin-offit ja niin edelleen. Elokuvantekijät eivät näytä keksivän uusia ideoita vaan luottavat nostalgiaan ja aiemmin menestyneiden ideoiden voimaan. Tälläkin kertaa tekijät ovat vain päivittäneet tarinan nykyaikaan ja elokuvan nimen mukaisesti lisänneet volyymia eli kaikki on suurempaa ja näyttävämpää, muttei harmi kyllä jännittävämpää. Se kun tiedät tarkalleen mitä tarinassa tulee tapahtumaan on kerrassaan tylsää. Uusi sukupolvi toki saa oman Twister -kokemuksensa, mutta olisin innostunut silti huimasti enemmän esimerkiksi ajatuksesta nähdä Helen Hunt jatko-osassa seikkailemassa. 

Elokuvan varsinaiset päätähdet eli tornadot näyttävät kohtalaisen aidoilta, mistä voidaan kiittää nykypäivän erikoistehosteita. Twisters on tekniseltä toteutukseltaan odotetun siisti esitys ja kestänee paremmin aikaa kuin 1990-luvun Twister. Countrymusiikki pauhaa ja mukaan on napattu myös vanha klassikko ’Aaveratsastajat’ (alkup. (Ghost) Riders in the Sky). Enemmän nautin kuitenkin Benjamin Wallfischin säveltämästä scoresta, jonka tuulen pyörteiltä kuulostavat pianolle sävelletyt melodiat ovat superkauniita. 

Twisters nostaa esille tosielämän tornadojen määrän lisääntymisen ja sitä myötä kasvavan uhriluvun, mutta ilmastonmuutoksen vaikutukset tilanteeseen sivuutetaan tyystin. Hetkittäin elokuva vaikuttaa luontodokumentilta, joka esittelee pyörremyrskyjen mysteeriä, syntymekanismia, jota ei täysin tiedetä vieläkään. Itse asiassa tämä hetki elokuvassa on hyvin kiinnostava, mutta muuten tekijät tyytyvät muistuttamaan tornadojen vaaroista ja korostavat evakuoinnin ja ihmisten auttamisen tärkeyttä. Tunnetasolla tarina jättää silti täysin kylmäksi. Lopputulos, jota osasin pelätä ja odottaa. 

Normaaleja ihmisiä -sarjan (2020) ja Suon villi laulu -elokuvan (2022) tähti Daisy Edgar-Jones ja Top Gun: Maverick (2022) ja Hit Man (2023) -elokuvista tuttu Glen Powell muodostavat kiltisti nokittelevan pääosaparin, mutta romanttista kipinää heidän väliltään ei löydy ja hahmot ovat muutenkin kovin yksiuloitteisia. Näiden kahden kemiaa olisi kaivattu kipeästi nostamaan elokuvan tasoa, mutta ilmeisesti romanttista pohjavirettä ei edes haviteltu. Elokuvalla on liian kiire jahtaamaan tornadoja hahmojen ja heidän tarinoidensa syventämisen sijaan. Hamilton - ja In the Heights -musikaaleissa loistanut Anthony Ramos tuo eniten aitoa tunnetta kehiin, mutta työsarkaa on liiaksi yhdelle näyttelijälle. 

Twisters on hukattu mahdollisuus, jonka viihdearvo jää vähäiseksi. Olen täysin samaa mieltä Twister -elokuvan ohjaaja Jan de Bontin kanssa tämän todetessa, että ”joskus asioiden tulisi vain antaa olla tai vaihtoehtoisesti tehdä kunnollinen jatko-osa” (Episodi 29.6.2024). 

                                      ⭐️⭐️

Kuvat ja tiedot: imdb.com, wikipedia.org ja episodi.fi