Challengers (2024)

                         

Vihdoin pääsin vuokraamaan tämän Luca Guadagninon uusimman elokuvan. Mitä syntyy, kun yhdistetään tennis, kolmiodraama ja intohimo niin lajiin kuin pelaajien kesken? Vastaus on mielenkiintoinen ja seksikkään hämmentävä cocktail, joka kosiskelee selvästi nuorempaa katsojakuntaa. 

Ohjaus: Luca Guadagnino

Käsikirjoitus: Justin Kuritzkes

Näyttelijät: Zendaya, Josh O’Connor, Mike Faist

Lajityyppi: urheilu/romantiikka 

Kesto: 2 t 11 min

Tämän hetken kuuma nimi Zendaya on elokuvan kirkkain tähti, joka pyörittää roolihahmo Tashi Duncanina kahta häneen totaalisen ihastunutta tennispelaajaa Patrickia ja Artia vaivatta pikkurillinsä ympärille. Zendayan valovoimaisuutta käytetään täysillä hyväksi ja ulkoiset avutkin on otettu huomioon. 

Italialainen ohjaaja Luca Guadagnino, jonka arvostettu Desire -trilogia sisältää elokuvat I am Love (2009), A Bigger Splash (2015) ja Call Me By Your Name (2017), on noussut vauhdilla kiinnostavien elokuvantekijöiden kastiin. Jälkimmäisenä mainittu, parhaasta sovitetusta käsikirjoituksesta Oscarin voittanut leffa on mieleenpainuva rakkaustarina, jonka eroottisuus ja musiikkivalinnat tekivät ainakin minuun lähtemättömän vaikutuksen. Challengers yrittää löytää saman vireen kuin Call Me By Your Name, mutta ei pääse lähellekään. 

Tashi Duncan on ollut tenniksen lupaava tähti, jonka polvivamma pilasi urheilu-uran ja ajaa Tashin valmentajan tehtäviin. Hän on tutustunut kahteen nuoreen tenniksenpelaajaan Patrick Zweigiin ja Art Donaldsoniin, ystävyksiin, jotka ovat lääpällään Tashiin ja toivovat pääsevänsä tämän kanssa läheisempiin tunnelmiin. Tästä syntyy kolmiodraama, jossa miehet kyllä tietävät mitä haluavat, mutta Tashi ei osaa päättää haluaako tutun ja turvallisen vai hieman holtittomamman ja jännittävän miehen. Art ja Patrick kilpailevat paitsi kentällä toisiaam vastaan, mutta myös Tashin huomiosta ja rakkaudesta.

Kyseessä ei ole vastaavanlainen tenniselokuva kuin esimerkiksi Venus ja Serena Williamsista ja heitä valmentaneesta isästään kertova King Richard vaan pääpaino on ihmissuhteissa, miesten välisessä ystävyydessä ja naisessa, joka sekoittaa pakan. Tunnelma väreilee seksiä ja intohimoa, mutta lupailee jotain enemmän kuin mitä lopulta nähdään. Pientä ja sievää tekemistä mikä ei herätä katsojassa muuta kuin odotusta. Toivoin elokuvalta enemmän mitä tahansa tunnetta, mutta kyllä tämä jätti kylmäksi.

Elokuvan musiikkivalinnat herättävät myös ihmetystä. Jumputtava klubimusiikki tuntui aluksi jännittävältä valinnalta, mutta menetti nopeasti tehoaan, kun sitä on lisätty joka-ikiseen pelikohtaukseen. Onko sen ajateltu olevan nuorekas ja mielenkiintoa ylläpitävä ratkaisu vai eikö ole luotettu siihen, että katsojia kiinnostaisi itse tenniksen peluu riittävästi? 

Zendaya (Euphoria, Dyyni) ei vakuuttanut minua tässä elokuvassa näyttelijäntaidoillaan vaan hänellä on kasvoillaan jatkuvasti sama kova ilme kuin Dyyni -elokuvien hahmolla Chanilla. Kaipasin häneltä vivahteikkaampaa tekemistä. Josh O’Connor (The Crown, God’s Own Country) tekee myös huikeaa ja monipuolista uraa tällä hetkellä, sillä häntä voi nähdä elokuvien lisäksi television ja teatterin puolella. Challengersissa hän löytää keikarimisen olemuksen, joka huokuu seksikkyyttä ja itsevarmuutta. Kolmikon täydentävä Mike Faist (Panic, West Side Story) on yhtä lailla moniosaaja kuten kollegansa O’Connor ja tulkitsee hienosti epävarmuuksien nakertamaa Art Donaldsonia. 

Challengers ansaitsi lähes 100 miljoonan dollarin lipputulot taatusti nuorten tähtinäyttelijöidensä ansiosta. Vaikkei leffa tehnyt itseeni kovin kummoista vaikutusta jään odottamaan Luca Guadagninon seuraavaa elokuvaa Queer, jonka päärooleissa nähtävät Daniel Craig, Lesley Manville ja Jason Schwartzman ovat hyvin kiinnostava yhdistelmä ja todistaa sen, että Guadagninon elokuviin riittää innokkaita tähtinäyttelijöitä. 

                                      ⭐️⭐️⭐️

         Kuvat ja tiedot: imdb.com ja wikipedia.org