Eileen (2023)

                           

Parikymppinen Eileen kohtaa työpaikallaan kiehtovan psykologin Rebeccan, jonka kanssa ajautuu hyvin synkille vesille. Samannimiseen Ottessa Moshfeghin romaaniin perustuva elokuva on erityisen upeasti kuvattu ja taitavasti näytelty.

Ohjaus: William Oldroyd

Käsikirjoitus: Luke Goebel, Ottessa Moshfegh

Näyttelijät: Thomasin Mackenzie, Shea Whigham, Marin Ireland, Owen Teague, Anne Hathaway

Lajityyppi: trilleri/ mysteeri

Kesto: 1 t 38 min

1960-luvun talviseen Massachusettsiin sijoittuvan psykologisen trillerin päähahmo Eileen on nuori, elämäänsä kyllästynyt nainen, joka haaveilee ulospääsystä nykyisestä tilanteestaan. Hän näet asuu kahden eläköityneen poliisi-isänsä kanssa, joka on alkoholisoitunut ja harhainen. Eileenin äiti on kuollut, joten hän on ainut, joka huolehtii kontrolloivasta isästään. 

Eileen työskentelee teini-ikäisten poikien rangaistuslaitoksessa ja kohtaa tyrmäävän vaikutuksen tekevän psykologi Rebecca Saint Johnin, jonka näyttävä ulkomuoto ja rohkea käytös viehättävät Eileenia. Hyvin erilaiset, mutta silti samaa Katherine Hepburn-asennetta omaavat naiset ystävystyvät ja ilmassa väreilee myös epämääräistä seksuaalista energiaa, joka ei kuitenkaan johda suudelmaa pidemmälle. 

Rebecca on työssään ollut kiinnostunut Lee Polk -nimisestä vangista, joka on puukottanut isänsä kuoliaaksi. Poika kieltäytyy keskustelemasta äitinsä kanssa, mutta Eileen sattuu näkemään tämän virnistyksen suunniltaan olevan äitinsä lähtiessä vankilasta. Jouluaattona yksinäinen Rebecca pyytää Eileenin kylään ja naisten istuessa iltaa paljastuu, että he eivät olekaan Rebeccan kotona vaan Leen kotitalossa ja tämän äiti on vangittuna kellarissa. Ystävykset kovistelevat naista kertomaan poikansa tekemän surmatyön taustat ja sieltä paljastuukin järkyttäviä seikkoja. Kauhistuttava tarina suistaa kaksikon pois tolaltaan kohti synkkiä vesiä, mutta ainakin toinen heistä löytää ulospääsyn. Kuinka pitkäksi aikaa jää arvoitukseksi. 

Eileen perustuu vuonna 2015 ilmestyneeseen Ottessa Moshfeghin palkittuun kirjaan, josta kirjailija teki aviomiehensä Luke Goebelin kanssa elokuvakäsikirjoituksen ja omien sanojensa mukaan elokuvaversio on jopa kirjaa parempi tai vähintään saavuttanut saman tunnelman. 

Eileen on  jännä ja jotenkin häiritsevä tapaus. Siinä tapahtuu lopulta aika vähän ja vasta loppupuolen käänteet muuttavat tunnelman synkäksi kuin herättäen hahmot eloon unisesta ajelehtimisesta. Seksuaalissävyitteiset kohtaukset luovat hetkittäin latautuneisuutta, joka ei koskaan kuitenkaan johda mihinkään. Tarina keskittyy ennemminkin kuvailemaan nimikkohenkilönsä naiseuden avautumista idolisoimansa Rebeccan saavuttua maisemiin ja kietoo hahmot epämääräisesti yhteen.

Thomasin MacKenzie (Jojo Rabbit, Old) on ilmiömäisen herkkä näyttelijä, joka tavoittaa Eileenin haavoittuvuuden ja toisaalta myös rohkeuden. Hänen vastanäyttelijänsä Anne Hathaway (Les Miserables, Paholainen pukeutuu Pradaan) aiheutti huolta ilmestyessään kuvaan ensimmäistä kertaa Rebeccana, sillä ehdin jo pelästyä hänen sortuvan ylinäyttelemiseen, mutta Hathaway tulkitsee femme fatalen -roolin ilahduttavan taidokkaasti. 

Sekä elokuvan kuvaus että musiikki kiinnittävät huomiota.  Kuvaaja Ari Wegnerin työpanos nostaa elokuvan tasoa ja luo vaikuttavasti 60-luvun tunnelman. Wegner on tehnyt aiemminkin yhteistyötä ohjaaja William Oldroydin kanssa kummankin ensimmäisessä elokuvassa Lady Macbeth (2016) ja on kuvannut sittemmin esimerkiksi Jane Campionin The Power of the Dogin (2021), josta ansaitsi Oscar-ehdokkuuden. Digitaalikameralla kuvattu Eileen näyttää aivan kuin filmille kuvatulta ja on ehdottomasti yksi elokuvan parhaita ansioita. Ohjaaja Oldroydille vasta toinen pitkäelokuva jättää odottamaan lisää ja tiedossa onkin seuraavaksi tv-sarja His & Hers, joka sivuaa Eileen -elokuvan maailmaa murhateemallaan. 

Musiikin kontrastisuus on huomiota herättävää ja sopii kuvaamaan Eileenin sisäistä maailmaa loistavasti. Torvisektio maalaa riitasoinnuillaan ja jazz-tyylillään omaperäisen atmosfäärin. Säveltäjä Richard Reed Perry kuuluu indie rock-yhtyeeseen Arcade Fire, joka on voittanut Grammy -palkinnon. Mies sävelsi Eileenin lisäksi samana vuonna scoren myös elokuvaan Sean Durkinin The Iron Claw. Perinteisten elokuvasäveltäjien ulkopuolelta tulevat tekijät tuovat mukanaan uusia tuulia mikä on tyypillistä tämän ajan elokuvamusiikille. Tämän tien viitoitti 2010-luvun alussa Trent Reznor ja Atticus Ross Nine Inch Nails -rockbändistä säveltämällä musiikin elokuvaan The Social Network. 

Eileen ja hänen kieroutunut mielenmaisemansa yhdistettynä naisten väliseen vetovoimaan ja rikosten maailmaan on yhtä kuin omintakeinen ja tyylikäs kokonaisuus. 

                                     ⭐️⭐️⭐️

      Kuvat ja tiedot: imdb.com ja wikipedia.org