Elizabeth Taylor: The Lost Tapes (2024)

                         

Uusi ja kiehtova dokumentti näyttelijätär Elizabeth Taylorista (1932-2011) kertoo kaunottaren oman äänen ja upean kuvamateriaalin kautta Taylorin elämäntarinan lapsuudesta 1960-luvulle. Reilut puolitoista tuntia kestävä kokonaisuus imaisee vastustamattomalle aikamatkalle Hollywood-glamourin, elokuvien ja rakkauden maailmaan. 

Nanette Bursteinin ohjaama Hbo-dokumentti paljastaa Life -lehdelle äänitettyjen haastattelujen avulla millainen nainen, näyttelijä, vaimo ja äiti Elizabeth oli. Muun muassa Jättiläinen, Kleopatra ja Kuka pelkää Virginia Woolf? -elokuvissa hienot roolityöt tehnyt Oscar-voittaja Taylor lopetti uransa myöhemmin omistautuakseen täysillä AIDS-tutkimukseen ja ihmisten auttamiseen. Hänen parhaita ystäviään olivat nimittäin muun muassa Rock Hudson ja Montgomery Clift, suositut miesnäyttelijät, jotka joutuivat piilottelemaan homouttaan suurelta yleisöltä, mutta joiden tukena Elizabeth oli hyvin vakaasti. Hudson kuoli vuonna 1985 aidsiin ollen ensimmäinen merkittävä yhdysvaltalainen julkisuuden henkilö, joka kertoi avoimeisesti sairaudestaan.

Vaistonvaraisesti näytellyt Taylor aloitti uransa lapsinäyttelijänä ja tuli tunnetuksi lumoavista tummansinisistä silmistään ja korpinmustista hiuksistaan. Teini-ikäisenä hän näytti ikäistään huomattavasti vanhemmalta ja pääsi tekemään aikuisen naisen rooleja. Jo lapsena hyvin sinnikkääksi osoittautunut nainen kaipasi pitkään kunnollisia, haastavia rooleja ja pistämällä hanttiin elokuvastudioiden pomoille saavutti vihdoin merkityksellisempiä näyttelijäntöitä. 

Valokuvat, pätkät elokuvista ja muu kuvamateriaali täydentää oivallisesti Elizabethin tarinaa vaikka itse tähdestä kuulemme vain kertojaäänen. Itselleni etäisemmäksi jääneen näyttelijän elämä oli hyvin vaiherikas ja dramaattinen. Elizabeth rakasti rakastua ja rakastaa. Koska hän halusi ystävänsä mukaan olla morsian, ei pelkkä seurustelu kiinnostanut mikä johti lukuisiin avioliittoihin. Hänen kolmannen aviomiehensä ja elämänsä rakkauden Mike Toddin traaginen kuolema syöksi naisen onnellisuudesta poikkeuksellisen syvään suruun, josta hän pelastui näyttelemisen ja uuden liiton avulla. 

Taylor synnytti valovoimaisuudellaan ja toisaalta myös paavia myöden halveksuntaa aiheuttaneella suhdetoiminnallaan tahtomattaan paparazzi-ilmiön, epätoivoisen jahtaamisen kulttuurin Kleopatra -elokuvan kuvausten aikana, minkä jäljet näkyvät Hollywoodissa edelleen. 

Myös terveydelliset haasteet vaikuttivat naisen uraan Kleopatran kuvausten aikana, sillä keuhkokuume oli viedä Taylorin ennenaikaiseen hautaan. Leikkauksessa tehty trakeostomia oli yksi hengenpelastaneista seikoista ja Taylorin mukaan syy miksi hän voitti sääli-Oscarin elokuvasta Ei rahasta vuonna 1961. 

Dokumentti on niin sujuva ja kiinnostava, että ajankulu unohtuu, mutta koska äänitetty materiaali loppuu kesken, käsitellään Taylorin elämän neljä viimeistä vuosikymmentä hyvin pikaisesti eikä edes tähden kuolemaan saakka, joten dokumentin loppuosa on hienoinen pettymys. Tämä lienee merkki siitä, että Elizabeth Taylor: The Lost Tapes on paitsi viihdyttävä ja mukaansa tempaavaa dokumentti myös Taylor itse niin kiinnostava persoona, että hänen vetovoimansa on vahva vielä kuolemansa jälkeenkin.

                                 ⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️

         Kuva ja tiedot: imdb.com ja wikipedia.org