Järjettömän paska idea (2023)

                        

Pamela Tolan elokuva pitkäaikaisista ystävyksistä, jotka työskentelevät pelisuunnittelijoina, mutta joiden ystävyys alkaa rakoilla erilaisten toiveiden ja elämänmuutosten vuoksi.

Ohjaus: Pamela Tola

Käsikirjoitus: Pamela Tola

Näyttelijät: Alina Tomnikov, Iina Kuustonen, Chike Ohanwe, Mikko Kauppila, Joanna Haartti, Lotta Lehtikari, Leea Klemola, Lauri Maijala

Lajityyppi: draama

Kesto: 1 t 47 min

Pohdin hetken onko Pamela Tolan kolmannen ohjaustyön katsominen järjettömän paska idea, mutta jokin sen raflaavassa nimessä veti puoleensa. Myös elokuvan teema pitkäkestoisen ystävyyden hajoilusta kiinnosti. 

Ripe (Alina Tomnikov) on monellakin tapaa poikkeuksellinen. Innovatiivinen pelisuunnittelija, joka on erottunut joukosta jo opiskeluaikana eikä istu perinteisiin sukupuolirooleihin tai normeihin. Hänen pitkäaikainen ystävänsä Noora (Iina Kuustonen) on samalla myös yhtiökumppani, jonka kanssa jaetaan käytännössä kaikki. Ystävyyden rajat ovat melko olemattomat eikä ole selvää ovatko naiset puhtaasti ystäviä vai jollain tasolla parisuhteessa tai samaa perhettä.

Intensiivinen ja äkkipikainen Ripe kokee järkytyksen, kun Noora ilmoittaa menevänsä naimisiin taitelijapoikaystävänsä Juhon kanssa ja lausuu elokuvan nimen mukaiset sanat. Ripen mielestä Noora tekee elämänsä virheen ja yrittää sabotoida suhteen aivan kuten pelifirmansa sillä perusteella, että hänen on vaikea luottaa uusiin ihmisiin. 

On selvää, että Ripe on neuroepätyypillinen, mutta ei ole saanut apua tilanteeseensa. Hän kärsii erilaisista pakko-oireista (mm. jatkuva sukkien vaihtaminen) ja kokee voimakasta tarvetta aistia kylmää. Noora ymmärtää ainoana ihmisenä ystävänsä tarpeet, mutta ei vastapainoksi uskalla pitää omia puoliaan ennen kuin tilanne kärjistyy ja ystävysten tiet erkanevat. 

Ripe osoittautuu läheisriippuvaiseksi ja kun hän menettää Nooran, on seuraavan sätkynuken työharjoittelija Pojun vuoro. Tämä on pyytänyt Ripeä mentorikseen, mutta saa nyt huomata joutuvansa outoihin tilanteisiin, jotka eivät liity töihin mitenkään. Järjettömän paska idea näyttää miten ihminen voi kuitenkin kehittyä muutosten, kuten eron, myötä. Ripe joutuu kohtaamaan itsensä kunnolla kenties ensimmäistä kertaa elämässään menetettyään Nooran ja tarina päättyy onnellisissa merkeissä, mitä ei välttämättä todellisuudessa tapahtuisi. Rajat ovat rakkautta tässäkin tapauksessa. 

Tolan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva ei ole helppoa tai kovin miellyttävää katsottavaa vaan raskas ja hämmentävä kokemus. Kokonaisuus on yllättävän häiriintynyt ja ristiriitainen. Ohjaaja toteaa olevansa ”kiinnostunut kuvaamaan ihmisiä ja ihmissuhteiden dynamiikkaa sellaisena kuin ne todellisuudessa ovat, kaoottisinakin” (Aamulehti 10.1.2023). Nooran ja Ripen suhde on todellakin yhtä kaaosta ja esimerkki myrkyllisestä ihmissuhteesta, jossa toista alistetaan ja kontrolloidaan omista epävarmuuksista johtuen. Aiheen käsittely jää silti kaiken kohkauksen alle ja turhan pintapuoliseksi. Toksiset ihmissuhteet ovat kiinnostava aihe, jota harvemmin kotimaisessa elokuvassa nähdään.

Ripe on selkeästi elokuvan päähahmo, joka myös rikkoo perinteistä naiskuvaa. Yleensä naisia ei kuvata pelialalla työskenteleviksi eikä ainakaan näin miesmäisenä kuin Ripe. Tolan mukaan olemme tottuneet näkemään maskuliinisen oloisen naisen tietynlaisena hahmona (Aamuposti 10.1.2023). Tämä on virkistävä näkökulma ja kun vielä taitava Alina Tomnikov näyttelee näin androgyynisen roolin, tuo Pamela Tola valkokankaalle jotain täysin uutta. 

Erityismaininta Salla Luhtalan omaperäisestä musiikista, joka sopii elokuvan tunnelmaan hienosti sekä kuvauspaikoista, Oulusta ja Hailuodosta, jotka tuovat mukavaa vaihtelua pääkaupunkiseudun usein nähtyihin maisemiin. 

Järjettömän paska idea ei ollut nimensä mukainen kokemus, vaikka jättikin sekavan vaikutelman. Ajatuksen jalostusta olisi vielä kaivattu, mutta pisteet originelleista valinnoista.

                                        ⭐️⭐️

       Kuva ja tiedot: imdb.com ja wikipedia.org