Lessons in Chemistry -sarja (2023)

                                     

Brie Larsonin tähdittämä Lessons in Chemistry on mitä hurmaavin minisarja totisesta tieteilijästä, joka päätyy televisioon emännöimään hieman erilaista ruokaohjelmaa. Mukana on myös katkeransuloinen rakkaustarina ja aikakaudelle valitettavan ominaista sukupuolisyrjintää. 

Sarjan nokkela käsikirjoitus perustuu Bonnie Garmuksen samannimiseen kirjaan, jonka pohjalta Lee Eisenberg (Bad Teacher, The Office) kehitteli kahdeksan jaksoa käsittävän kokonaisuuden. Sarjan perusajatuksena on, että elämä on kemiaa: ihminen itsessään, ruoanlaitto ja ihmisten väliset suhteet muutamia mainitakseni. Ruoanlaitto on kemiaa ja kemia on elämää! toteaakin päähahmo Elizabeth Zott, jonka kaltaista hahmoa ei ole tv-sarjoissa nähty. Hän on kaunis ja tietyllä tapaa perinteinen 1960-luvun nainen, mutta ennen kaikkea intohimoinen kemisti, älykkö, joka toimii aivan uudenlaisena roolihahmona, josta katsojat voivat inspiroitua.

Zott on kokenut urallaan väheksyntää, haasteita ylenemisen suhteen sekä joutunut esihenkilön raiskausyrityksen kohteeksi. Ymmärrettävistä syistä hän on epäileväinen kollegaansa Calvin Evansia kohtaan, mutta mies onnistuu murtamaan Elizabethin suojakuoren. Sarjassa avataan vähän kerrallaan molempien hahmojen elämäntarinat rakkaussuhteen käsittelyn lisäksi. 

Pääosatähti Brie Larson voitti Oscarin vuonna 2015 trilleristä Room ja on sen jälkeen panostanut toiminta -ja supersankarirooleihin. Lessons in Chemistry -sarjassa hän pääsee onneksi näyttämään draamaosaamistaan, sillä Brien taidot pääsevät jälleen oikeuksiinsa. Hän tavoittaa traumatisoituneen, sinnikkään ja omalaatuisen tieteentekijän roolin täydellisesti. 

Larsonin vastanäyttelijä Lewis Pullman (Bill Pullmanin poika) on nähty monissa elokuvissa ja hänessä on isänsä ulkonäön lisäksi hiljaisen hurmaavaa charmikkuutta. Kemiaa näiden kahden näyttelijän väliltä kyllä löytyy mikä on sarjan kannalta olennaista. Elizabeth Zottin ja Calvin Evansin rakkaustarina on kauniisti kirjoitettu ja liikuttaa monella tasolla. Etenkin toinen jakso Her and Him säväyttää eikä ihme, että sen ohjannut Sarah Adina Smith voitti siitä Directors Guild of American Awards -palkinnon.

Sarjan ajankuva on tehty taitavasti ja melkoisella pieteetillä kaikilta osa-alueiltaan. Kuvaus on upeaa ja vaikka tarinassa on välillä turhaa toisteisuutta, joka tuntuu katsojan aliarvioinnilta niin sarja etenee silti jouhevasti onnistuen pitämään vaivatta hyppysissään. 

Lessons in Chemistry käsittelee kiinnostavasti naisen roolia 1960-luvun yhteiskunnassa ja mahdollisuuksia edetä työuralla kotirouvan roolin sijaan. Elizabeth Zott on edistyksellinen feministi, joka ei halua perinteiseen tapaan naimisiin saati lapsia ja päätyykin emännöimään suursuosion saavuttavaa kokkiohjelmaansa Supper at Six, jonka ideana on esitellä ruoanlaittoa kemian näkökulmasta ja antaa katsojille eli enemmän ja vähemmän unohdetuille kotirouville haastetta ja ajattelemisen aihetta. 

Sarja imaisi minut mukaansa ja katsoin jaksot suorastaan ahmien. En allekirjoita Helsingin Sanomien arvion kommenttia tunteiden pinnallisuudesta (23.10.2023), mutta sen sanoisin ettei sarja mässäile emootioilla vaan viileän älyllinen lähestymistapa liittyy vahvasti Elizabeth Zottin tyyliin. Virkistävän erilainen sarja, joka herättää uteliaisuutta tieteellisellä näkökulmallaan ja Zott toteaakin viisaasti: Muistakaa, että rohkeus on muutoksen juuri. Meidät on kemiallisesti suunniteltu muutokseen. 

Sarja on Apple Tv+ -palvelun ohjelmistoa. 

                                  ⭐️⭐️⭐️⭐️

       Kuva ja tiedot: imdb.com ja wikipedia.org