Bridget Jones: Mad About the Boy (2025)

                        

Bridget on täällä taas! Elokuvasarjan neljäs osa on riemastuttavan onnistunut paluu ensimmäisen elokuvan menestyksekkäisiin saappaisiin vaikka se tehdäänkin ilman ihanaa Mark Darcya. 

Ohjaus: Michael Morris

Käsikirjoitus: Helen Fielding, Dan Mazer, Abi Morgan

Näyttelijät: Renée Zellweger, Chiwetel Ejiofor, Leo Woodall, Jim Broadbent, Isla Fisher, Colin Firth, Hugh Grant

Lajityyppi: romanttinen komedia

Kesto: 2 t 5 min

Odotin tätä uusinta osaa Bridgetin saagaan pelonsekaisin tuntein, mutta jo elokuvan alku osoitti huoleni turhiksi. Tuttu ja turvallinen muttei koskaan tylsä Bridget Jones on sen verran viihdyttävä tapaus, että tulen hankkimaan uuden leffan omaan kokoelmaani. 

Olen saanut kasvaa Bridgetin matkassa täysi-ikäistymistä malttamattomana odottavasta tytöstä keski-ikäiseksi, omaa paikkaansa maailmassa etsiväksi, hemmetin paljon rohkeammaksi ja itsevarmemmaksi naiseksi. On uskomatonta, että tämä hassu ja hieman homssuinen brittihahmo on ollut osa elokuvahistoriaa jo lähes neljännesvuosisadan. 

Bridgetissä on jotain hyvin lohdullista, lempeää ja aitoa. Hänen seurassaan saa nauraa, hupsutella, heittäytyä, mutta myös surra ja olla haavoittuvainen. Kuin hyvä ystävä, joka lohduttaa ja kannustaa unohtamatta hauskanpitoa. Tällä kertaa elokuva on kuin vanhojen tuttujen luokkakokous, jossa muistellaan menneitä, mutta pidetään katse visusti tulevassa. 

Bridget Jonesin hahmo ja tarina perustuu Helen Fieldingin kirjoihin ja hän on ollut mukana tekemässä myös elokuvakäsikirjoitusta. Bridgetistä on tullut kahden lapsen äiti ja leski, sillä aviomies Mark Darcy on kuollut Sudanissa työtehtävissä. Läheiset patistavat Bridgetiä menemään eteenpäin elämässä ja voi pojat niin hän tosiaan tekee törmätessään nuoreen biokemiaa opiskelevaan Roxsteriin. 

Puumanainen ja nuori mies -asetelmasta, joka on melkoisen käytetty teema, saadaan revittyä ilahduttavasti huumoria irti, mutta kyllä se eittämättä tuntuu myös hieman vaivaannuttavalta. Myönnän silti, että Leo Woodall on kaikin puolin täydellinen roolissaan. Ikäero ajaa lopulta parin erilleen, mutta Bridget kohtaa toisen, ainakin ikänsä puolesta paremmin itselleen sopivan miehen. 

Bridget aloittaa uuden vaiheen neljän vuoden suruajan jälkeen, kun hän astuu takaisin työelämään, jossa on elementissään. Edesmenneen isän muistutus elämisestä, ei vain selviytymisestä, saa Bridgetin rohkaistumaan, toisin kuin kaikkien muiden muistutus liian pitkään jatkuneesta sinkkuelämästä. Elokuva vilisee kliseitä ja tunteetontakin suhtautumista suremiseen, mutta vastapainona Bridget saa huomata elokuvan lopussa, että vaikka rakkaat eivät ole enää läsnä, voi silti olla onnellinen ja kuinka toiset voivat auttaa antamalla surevan muistaa kuolleita. 

Renée Zellweger on jälleen loistava pääroolissaan. Hugh Grantin elokuvaan takaisin elvytetty Daniel Clever, ystävätrio Chazzer, Jude ja Tom, äiti Pamela ja gynekologi Rawlings tuovat kukin tutut mausteensa Bridgetin elämään. Uutena hahmona mukaan astuu koulunopettaja herra Wallaker, jota Chiwetel Ejiofor esittää mainiosti, joskin sain itse vain ystäväkemian sävähdykset hänen ja Renéen välillä. 

Elokuva on hieman liian pitkä ja loppua venytetään turhaan, mutta muuten Bridgetin edesottamuksia jaksaa seurata vaivattomasti ja ilolla. Toki Mark Darcyn eli sympaattisen Colin Firthin puuttuminen elokuvasta (okei, hän vilahtelee jonkinlaisena haamuna muutamassa kohtauksessa) on miinus, mutta se kuuluu olennaisesti tarinaan. 

Bridget Jones: Mad About the Boy on parasta sitten klassikoksi muodostuneen ensimmäisen osan. En usko sanovani tätä, mutta tuli tunne, että voi kunpa tulisi vielä yksi osa Bridgetin tarinaan. Oikeasti toivon, ettei sarjaa enää venytetä, sillä tähän on hyvä lopettaa. Kiitos nauruista ja liikutuksen kyynelistä Bridget!

                                   ⭐️⭐️⭐️⭐️

       Kuvat ja tiedot: imdb.com ja wikipedia.org