The Squid and the Whale (2005)
Nyt on hätkähdyttävää dialogia ja tilanteita! Kirjailijapariskunta eroaa ja heidän poikansa ajautuvat vanhempiensa haastavan suhteen välikäteen.
Käsikirjoitus: Noah Baumbach
Näyttelijät: Jeff Daniels, Laura Linney, Jesse Eisenberg, Owen Kline, William Baldwin, Anna Paquin
Lajityyppi: draama-komedia
Kesto: 1 t 21 min
Oscar-huuman kiihtyessä on kiinnostavaa katsoa aiempien vuosien Oscar-ehdokkaita, joita en ole vielä nähnyt ja The Squid and the Whale, suomeksi mustekala ja valas, on yksi niistä. Noah Baumbachin läpimurtoelokuva kahdenkymmenen vuoden takaa sai ehdokkuuden parhaasta käsikirjoituksesta eikä syyttä, sillä se on varsin omaperäinen ja kiehtova. Baumbach on tutkinut parisuhdetta, avioliittoa ja eroa myöhemminkin mm. elokuvissaan While We’re Young (2014) ja riipaisevan kauniissa Marriage Storyssa (2019), josta hän ansaitsi toisen Oscar-ehdokkuutensa parhaasta käsikirjoituksesta ja lisäksi parhaasta elokuvasta.
The Squid and the Whale esittelee kirjailija-avioparin Joan ja Bernard Berkmanin, joka on ollut yhdessä lähes kaksi vuosikymmentä, mutta jo pidempään liitossa onnettomana ollut äiti haluaa erota. Parilla on kaksi poikaa, 16-vuotias Walt ja 12-vuotias Frank, joita äiti kutsuu vitsikkäästi Nötkötiksi ja Soosiksi.
Veljekset joutuvat vaihtamaan tiuhaan asuinpaikkaa vanhempiensa kotien välillä ja sen lisäksi ovat hankalassa välikädessä, kun joutuvat valitsemaan kumman vanhemman puolelle asettuvat. Walt ihannoi isäänsä ja imee tältä vaikutteita etenkin naisiin liittyen ja Frank tukeutuu enemmän äitiinsä.
Joanin ja Bernardin välejä hiertää paitsi Joanin uskottomuus, mutta etenkin se, että hän menestyy kirjailijana miestään paremmin. Kateellinen ja kontrolloiva Bernard uhkaa tukahduttaa vaimonsa luovuuden, joten avioero on ainut keino pelastautua.
Etenkin Walt kärsii isänsä puolelta tulevista paineista olla älykkö ja vähän (tai enemmänkin) parempi kuin muut. Teini-ikäinen Walt ottaa onkeensa isänsä neuvot seksiin ja parisuhteisiin liittyen ja Joan toteaakin, että Walt puhuu jo kuin isänsä. Ylipäänsä vanhemmat puhuvat huomiota herättävän avoimesti suhteistaan toisiinsa ja muihin, mikä aiheuttaa pojissa hämmennystä.
Elokuvassa viehättää sen intiimi ja rehellinen tunnelma. Tarina todella hätkähdyttää hetkittäin ja sen inhimillinen rohkeus yllättää. Tällaiset pienimuotoiset draamat, jotka tavoittavat aidontuntuisesti kuin oikeasta elämästä olevia palasia, ovat nautinnollista katsottavaa. Baumbach on tarkkanäköinen, humoristinen ja hellä hahmojaan kohtaan.
The Squid and the Whale ei ota kenenkään puolta, mutta lasten kokemus vanhempien erosta on silti tärkein näkökulma. Waltin edesottamukset korostuvat ja näyttelijä Jesse Eisenbergin tulkitsemana hahmo on kaikista kiinnostavin. Todettakoon, että Eisenberg on tällä hetkellä itse Oscar-ehdokkaana parhaasta käsikirjoituksesta, joten tietynlainen ympyrä sulkeutuu ja hän on taatusti saanut Baumbachilta vaikutteita omaan tyyliinsä kirjoittajana.
Elokuva kestää vain 81 minuuttia, mikä on melko lyhyt perinteisen kahden tunnin keston sijaan, mutta on loistava osoitus siitä, miten elokuva on mahdollista tiivistää niin, ettei se menetä tehoaan vaan päinvastoin lisää sitä. Nykyelokuvia tunnutaan venyttävän liikaa, mutta Baumbach ei sorru tähän.
The Squid and the Whalen tutkielma hajoavasta perheestä ei sorru myöskään pateettisuuteen vaan tarkastelee tilannetta virkistävän kepeällä otteella. Välillä koin vaivaannuttavana seurata hahmojen toimintaa, mutta samalla nautin normien rikkomisesta. Tämä on elokuva, jossa ei lopulta tapahdu paljoakaan, mutta silti se olennainen.
Elokuva löytyy tällä hetkellä mm. Netflixin valikoimasta.
Ps. Jos haluat nähdä elokuvan nimen takana olevan mustekalan ja valaan dioraaman, se löytyy New Yorkin Luonnonhistoriallisesta museosta. Voin sanoa kokemuksesta, että se on vaikuttava ja nyt siihen sai uutta ja erilaista tarttumispintaa kiitos Baumbachin.
⭐️⭐️⭐️
Kuvat ja tiedot: imdb.com ja wikipedia.org
Kommentit
Lähetä kommentti