Lumikki (2025)

                                 


Nyt on vuoden 1937 Disneyklassikko pistetty melkoisen mankelin läpi! Vanhoja tuttuja elementtejä hämmennetään uusilla hahmoilla ja loppuratkaisulla, joka jakanee mielipiteitä.


Ohjaus: Marc Webb

Käsikirjoitus: Erin Cressida Wilson

Näyttelijät: Rachel Zegler, Andrew Burnap, Gal Gadot

Lajityyppi: musikaali/fantasia

Kesto: 1 t 49 min


Erinäisten kohujen saattelemana ensi-iltaan saapunut Lumikki, live-action-versio elokuvasta Lumikki ja seitsemän kääpiötä, on saanut kriitikoilta ristiriitaisen vastaanoton, mikä ei sinänsä ole yllätys. Tarinan tutut elementit löytyvät kyllä uusintaversiosta, mutta etenkin täysin uusiksi pistetty loppuratkaisu jättää ärsyyntyneen olon. 

Lumikki alkaa satukirjamaisesti kertomalla tämän syntymästä ja lapsuudesta. Ensi kertaa paljastetaan, mitä Lumikin vanhemmille tapahtui ja kuinka ilkeä äitipuoli ilmestyi tämän elämään. Kateellinen kuningatar kärsii turhamaisuuden lisäksi ahneudesta ja kohtelee kansalaisiaan kaltoin. 

Lumikki työskentelee linnassa piikana ja kun taikapeili toteaa tämän olevan valtakunnan kaunein, määrää kuningatar metsästäjän surmaamaan tytärpuolensa. Metsästäjä ei kykene vahingoittamaan nuorta tyttöä vaan käskee tämän pakenemaan synkkään metsään. Lumikki löytää metsän siimeksestä kodikkaan mökin, jossa asustavat mainiot seitsemän kääpiötä, jotka on toteutettu CGI-tekniikalla (yksi kohua herättäneistä ratkaisuista). 


Tässä kohtaa tarinassa tapahtuu muutos, sillä Lumikki törmää metsässä asuvaan ryöstäjäjoukkoon, jonka johtaja Jonathan on hänelle aiemmin tuttu: kaksikko on nähnyt toisensa linnassa, kun Jonathan on ollut varastamassa syötävää ja Lumikki yllätti tämän itseteossa. Uusintaversiosta on siis poistettu unelmien prinssi ja korvattu hänet tavallisen kansalaisen Robin Hood -versiolla. 

Lumikki opettaa kääpiöitä, sanoittaa näiden tunteita ja toimintaa ja saa Vilkkaan oppimaan viheltämään, kun tämä ei tunnetusti puhu. Jörökin jöröttää vähemmän, kun saa ymmärrystä osakseen. Lumikin tapa ohjeistaa kääpiöitä on selkeästi sensitiivisempi kuin alkuperäisessä elokuvassa. 

Kuningattaren mykistävän upeasti toteutetun muodonmuutoksen ja myrkkyomenan puraisemisen jälkeen Lumikki toki pelastetaan suudelmalla, mutta sen sijaan, että Lumikki jättäisi kääpiöt metsään ja lähtisi prinssin matkaan, hän palaa linnaan kohtaamaan kuningattaren suistaakseen tämän vallasta. 

Lumikissa on käännetty alkuperäisversiosta poiketen painopiste ulkonäkökeskeisyydestä ihmisen hyvyyteen ja oikeudenmukaiseen johtamiseen. Elokuvan yhtenä oppina on se, miten hyvyys kasvaa, kun sitä ruokkii. Myös naisen rooli on kuvattu erilaisena, sillä enää ei tarvita pelkästään miestä tekemään onnelliseksi ja täydentämään omaa elämää ja itseä vaan nainen on aktiivinen toimija ja tekijä, jolla on omat mielipiteet ja annettavaa yhteiskunnalle myös muuten kuin vaimona ja äitinä. Ystäviäkään ei hylätä miehen takia, mikä eittämättä ärsytti itseäni vuoden 1937 Lumikki-versiossa. 

Elokuvaa on kritisoitu näyttelijävalinnoista (Lumikkina latinonäyttelijä Rachel Zegler) ja kääpiöiden animaatiototeutuksesta, sillä ratkaisu vei työt lyhytkasvuisilta näyttelijöiltä. Disney päätti rajata median osallistumista ensi-iltaan varmasti välttääkseen lisäkohut.  


Lumikista jäi yllättävän hajuton ja mauton olo johtuen laimeaksi muutetusta, ei-pahoiteta-kenenkään-mieltä-versiosta. Elokuvan totaalisen erilainen loppuratkaisu ei miellyttänyt itseäni, sillä vaikka alkuperäisversiossa on ongelmansa, tunnutaan nykyään menevän äärilaidasta toiseen ja Lumikki oli kuin Barbie-elokuvasta karannut. Myös pelottavat kohdat on muutettu huomattavasti kesymmiksi, jolloin elokuvasta puuttuu kaivattua kontrastia. Kuningattaren muodonmuutos -kohtaus on tosin hieno poikkeus, sillä se on paitsi näyttävä myös hurja. 

Näyttelijäntyö on kohtuullista, mutta edes Rachel Zeglerin Lumikki ei tehnyt vaikutusta paitsi laulutaidoillaan. Gal Gadotin ilkeä kuningatar on liian kaunis ja harmiton. 

Lumikissa on mukana vain pari laulua alkuperäisestä elokuvasta ja uusia lauluja löytyy useita. Niistä nousi suosikikseni kuningattaren kappale All is Fair. Nykyään Disney-elokuvien laulutkin tuntuvat olevan kaikki samasta muotista eivätkä onnistu sykähdyttämään, mikä on suuri sääli, sillä musiikki on ollut aiempien animaatioiden vahvuus. 

Lumikki siis jatkaa Disneyn nykyistä linjaa muokata vanhat tarinat sopimaan paremmin tähän päivään ja vaikka tämä live-action-versio on visuaalisesti värikkään satumainen, lässähtää se muuten liian täydellisessä turvallisuuden tavoittelussaan. 

     
                                         ⭐️⭐️

      Kuvat ja tiedot: imdb.com ja wikipedia.org



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pikku salaisuutemme (2024)

Kahdesti kadotettu tytär (2024)

The Deliverance (2024)